tiistai 12. marraskuuta 2013

Lidlin parkkipaikalla kerran

FB:n huonekasviryhmässä eräs kirjoittaja kertoi vanhastapojasta, jonka alun isänsä oli tuonut hänen äidilleen 40-luvulla sotilaspukunsa taskussa. Kasvi oli pyörinyt taskun pohjalla viikon tai kaksi, ennen kuin muisti sen antaa. Tuo kaktus oli kasvanut isoksi, kukkinut ahkerasti ja tehnyt runsaasti poikasia. Alkuperäinen kaktus oli jo hävitetty, mutta muutamaa kaktussukupolvea myöhemmin ne yhä kasvoivat perheellään. Poikasia kuulemma tuli lisää riesaksi asti ja niitä oli jo jaettu tutuille ja naapurustoon. Minäkin rohkenin kysyä pientä alkua kaktuksesta, ja niinpä muutamaa viikkoa myöhemmin seisoskelin Lidlin pihalla kuriiria odottelemassa. Kuriirin mukana oli tuon mainitun tarinan vaimo, joka alun aikoinaan mieheltään sai.

Ja mitä sitten sainkaan?!? No, pienen alun. -Ja sen ympärillä paljon paljon isompia ja 3 melkoisen suurta, joista ne kaikki pienet oli saaneet alkunsa. Nuppujakin kasveissa oli, mutta sisälle siirtäminen sai sen unohtamaan kukintahalut.


Wanhan vanhanpojan pojanpojat:


Tässä ruukussa olevat isot kaktukset on kuulemma irrotettu emostaan 1,5 vuotta sitten, joten kasvattajalla on todella kyky kaktuksia kasvattaa. Keväällä nuo kolme suurta pitäisi kuulemma erotella omiin ruukkuihinsa. Toivottavasti viihtyvät meilläkin.

Marraskuun kukkija

En päässyt Suomen Orkideayhdistyksen näyttelyyn Helsinkiin, onneksi sain kaverin käymään puolestani siellä kuvaamassa ja hankintoja tekemässä. Tämän myötä meille muutti Coelogyne lactea, Coelogyne fimbriata, Seridea japonica ja Oncidium Tiny Twinkle 'Jasmin'. Näistä kukassa on mukavan lämpimän ja mausteisen tuoksuinen 'Jasmin', ja eilen huomasin Fimbriatankin avanneen nuppunsa. Istutin Fimbriatan uudelleen viikko sitten, ja epäilin sen möksähtävän niin, ettei kukkia näy vuosiin, joten tämä oli iloinen yllätys.

Oncidium Tiny Twinkle 'Jasmin'


Coelogyne Fimbriata:


maanantai 11. marraskuuta 2013

Syyskuun kukka

Phalaenopsis equestris kukki elokuusta alkaen koko syyskuun, lokakuun ja vieläkin kasvissa on yksi kukka jäljellä. Ihana valkoinen pikkukukkien pilvi. Tämä alkoi jo vuodenvaihteessa tekemään kukkavanaa, mutta luopui hankkeesta muutaman sentin jälkeen. Tynkä on yhä muuttumattomana, mutta onneksi loppukesästä teki kuitenkin pari uutta vanaa, jotka ehti kukkaan asti. Kuva otettu kukinnan alkuvaiheesta


Nyt kasvi on palannut yläkerran "hautomoon". Kukinta otti ilmeisesti koville ja kasvi pudotti muutamia lehtiään. Nyt se näyttää vähän kurjalta, pitkä varsi ja muutama lehti päässä. Saa nähdä tuleeko siitä enää mitään. Sääli olisi menettää, pidän kovasti noista pienistä valkoisista kukista.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Marrasville

Talvehtimispaikan puutteessa moni kesän kukkija muutti sisälle. Eihän sitä kasvi oikein nukkua osaa kun valo ja lämpö lisääntyy, ja moni lähtikin sen sijaan uuteen kasvuun.

Ensin kukkivat pasuuna, maljaköynnös ja valkoinen bougainvillea.


Pasuunan onnistuin sittemmin palelluttamaan. Siitä jäi vain kara jäljelle, nyt se työstää uusia lehtiä. Tällä hetkellä iloisesti kukkii bougainvillea hauskasti liukuvärjättynä. Lisävalon puolella kukkien suojuslehdet ovat tälle lajikkeelle tyypillisen värisiä, kauimpana valaistuksesta lähes valkoisia.



Salaa kukat (2 kpl) teki länsituulen kukka, en huomannut kukkia edes kastellessani, ennen kuin mies sanoi. Nuppua puskee myös Inkalilja, ja Kannaa katsellessa tuli mieleen oisiko se hyvä joulukukka. Nuppuja ei ole vielä havaittavissa, mutta lehtiä kasvaa kovaa vauhtia. Saunassa kasvaa koristebataatti. Keräsin mukulat kukkapenkistä ja laitoin multaan, ajatuksena vielä ruukut viileään kevättä odottamaan. En ehtinyt, kun nekin innostuivat jo kasvuun.

Lokakuun kukka

Koko syksy on mennyt muille hankkeille, ja vaikka kukka jos toinenkin välillä on yllättänyt, on blogaaminen asiasta jäänyt. Lokakuun kukaksi yksinoikeudella pääsi coelogyne usitana risteymä, joka tuli kevään yhteistilauksessa. Se väsäsi nuppuaan pitkään, ja lopulta aukaisi kukkansa pariksi viikoksi. Tällä hetkellä toinen nuppu pullistelee jo lupaavasti, ja vana jatkaa kasvuaan omaan verkkaiseen tahtiina ainakin kolmannen kukan verran.