Olen muutaman kerran yrittänyt kasvattaa kärsimyskukkaa (Passiflora caerulea 'Constance Elliot') siemenestä onnistumatta. Päätin luovuttaa kun kaupassa tuli taimi vastaan joten ostin sellaisen. Eilen etsin sopivaa köynnöstukea sekä kaupoista että kirpputoreilta, mutta mitään kivaa ei osunut vastaan. -Onneksi! Tänään muistin parvekkeella olevat Peikonpähkinän oksat ja ne sopivat mielestäni täydellisesti:
Sitten sitä toisenlaista kärsimystä: Olen vaihtanut muutamille kaktuksille mullat tällä viikolla ja viettänyt hetken jos toisenkin nyppien piikkejä käsistäni. Kuvan opuntia oli kasvanut liian isoksi vanhaan ruukkuunsa ja olisi kaatunut ellei olisi nojaillut talvea ikkunaa vasten. Vaatii tyhmyyttä tai masokismia ryhtyä multien vaihtoon yksin. Molempia, kun apuna on 2 pientä istutusassistenttia. Jokatapauksessa, grillipihdit aseenani kannoin kasvin alakertaan ja sain kasvin joten kuten uuteen ruukkuun. Uusi ruukku pysyy hyvin pystyssä, kasvi sen sijaan ei. Toivottavasti se siitä vielä asettuisi kun saa juuret levitettyä ja nestevirtaukset kuntoon. Ellei, pitää nostaa halkaistu anopinjakkara vierelle muistutukseksi siitä, kuinka käy kasveille jotka ei kasva toivotulla tavalla.
Jumppakaktus:
Kaktuksen uudistuskokeilu. Viikon verran itseään kuivatellut Kultasiilikaktus (Echinocactus sp) näyttää nyt tältä. En tiedä oliko liian aikaista, mutta laitoin hattuosan ruukkuun kaktusmullan päälle. Jonkin verran jouduin saksimaan alhaalta piikkejä poikki että sain sen mullan kanssa edes vähän kosketuksiin. En myöskään tiedä pitäisikö tuota nyt jotenkin hoivailla, pussittaa, suihkuttaa, kastella, vai vaan antaa olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti